Kannuksen kaupungin kehitysjohtaja Anne Pesola

"Kannuksella edessään

paljon positiivista"

Kannuksen kaupungin tulevaisuuden näkymät ovat työnsä syyskuussa aloittaneen kehitysjohtajan Anne Pesolan mukaan monella tavalla positiiviset.

"Jos kaikki natsaa kohdalleen, meillä alkaa jo ensi kesänä aikamoinen julkisen rakentamisen buumi. Valtion lisätalousarviossa ratahankkeelle myönnetty 5 miljoonan euron määräraha mahdollistaa kaksoisraiteeseen liittyvien rakennustöiden aloittamisen Eskola-Riippa-välillä. Se työllistää esimerkiksi maanrakennuksen yrittäjiä", Pesola sanoo.

Uimahallin laajennukseen Kannus on hakenut valtionavustusta, jolle on alustavasti näytetty vaaleanvihreää valoa. Myös uimahallityöt aloitetaan mahdollisesti jo kesällä.

Ratatöiden aloittaminen saattaa merkitä lisäksi lopullista sysäystä kauppakeskushankkeen käynnistymiselle. Kaava kauppakeskukselle on jo valmiina.

"Kaiken tämän lisäksi monissa yrityksissä on meneillään erilaisia investointi- ja kehittämishankkeita. Voi sanoa, että Kannuksessa on tällä hetkellä paljon hyvää virettä", Pesola kuvaa.

Hän muistuttaa, että kaikki ei ole kuitenkaan tapahtunut hetkessä.

"Kannuksessa on tehty jo kauan hyvää valmistelutyötä, sillä isot hankkeet edellyttävät pitkäjänteistä suunnittelua".

Moni otti

yhteyttä

Kehitysjohtaja kertoo huomanneensa konkreettisesti jo ensimmäisten työpäivien aikana, että Kannuksessa on ollut jo pitkään pinnan alla positiivista kihinää. On vain odotettu tahoa, joka ryhtyy viemään asioita eteenpäin.

"Ensimmäisen puolentoista viikon aikana minulle tuli kahdeksan projekti-ideaa edelleen työstettäväksi, ja sen jälkeenkin jotain uutta on ilmaantunut lähes päivittäin".

Hankkeita on viritelty muun muassa hyvinvointiyrittäjyyteen sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin liittyen.

"Kannuksesta löytyy lisäksi paljon yhdistysmuotoista toimintaa. Tarkoituksena onkin löytää uusia toimintamalleja siihen, miten yritykset, yhdistykset ja julkinen sektori voivat näkyä yhdessä ulospäin".

"Sen lisäksi meillä on mahdollisuuksia ympäristö- ja energiapuolella sekä osaamiseen alueella maaseutuopiston ja lukion tiimoilta", Pesola luettelee joitakin esimerkkejä.

Hänen mukaansa kehitysjohtaja käynnistää ja laittaa liikkeelle erilaisia hankkeita sekä projekteja kiinteässä yhteistyössä osaavien ja motivoituneiden tekijöiden kanssa. Kokonaisuutta täydentää Kannuksen kaupungin harjoittama viestintä ja markkinointiviestintä, joita myös aiotaan kehittää tämän ja ensi vuoden aikana.

Yritysten toiminta-

ympäristön kehittäjä

Pesolan mukaan hänen ydintehtävänsä kehitysjohtajana on edistää yritysten toimintaympäristöön vaikuttavia hankkeita.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Kannuksessa säilyvät hyvät pankkien ja kaupan palvelut. Samoin on turvattava ja kehitettävä työhyvinvointia parantavia palveluita.

"Meidän täytyy lisäksi markkinoida tonttitarjontaamme sekä edistää tarvittaessa yrityskohtaisesti yritysten investointi- ja kehittämishankkeita. On tärkeää, että yritykset ylipäätään päättävät sijoittua Kannukseen ja laajentua täällä. Tämä edellyttää hyvää ilmapiiriä ja sitä, että asiat sujuvat joustavasti".

Hänen mukaansa työtä helpottaa se, että Kannuksessa on tehty jo pitkään tuloksekasta työtä elinkeinoelämän kehittämisessä. Sen ansiosta kaupungilla on hyvä maine yritysten keskuudessa eri toimialoilla.

"Kannus on sopivan kokoinen kaupunki, jonka talous on tasapainossa. Meillä on myös keskeinen sijainti sekä hyvä palvelutarjonta, joka laajenee jatkossa".

"Päätöksentekokulttuuri Kannuksessa on perinteisesti sellainen, että täällä yritetään löytää yhdessä ratkaisuja, miten asioita viedään eteenpäin. Periaatteena on pitää jalat maassa ja tehdä päätöksiä maltillisesti Kannuksen parhaaksi. Kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan, mikä sekin on hyvä asia", kehitysjohtaja kuvaa Kannuksen vahvuuksia yrityselämän näkökulmasta.

Juuret

Keski-Pohjanmaalla

Anne Pesola on 44-vuotias kauppatieteen maisteri, kahden teini-ikäisen lapsen äiti, jonka juuret ovat vahvasti Keski-Pohjanmaalla. Pesola on syntynyt Kokkolassa ja hänen aviopuolisonsa Kaustisella.

"On minua joskus houkuteltu ministeriön päähän Helsinkiin ja Brysseliinkin, mutta viihdyn kotiseudulla, ja meitä aluekehittäjiä pitää olla maakunnassakin".

Kehitysjohtajaksi hän siirtyi Keski-Pohjanmaan liiton ohjelmapäällikön tehtävästä. Pesola on työskennellyt lisäksi muun muassa ylitarkastajana maaseutuvirastossa sekä yritystutkijana silloisessa Pohjanmaan TE-keskuksessa."

"Vapaa-aikana harrastan liikuntaa kuten hiihtoa ja laskettelua. Meillä on mökki Kalajoella, ja siellä vietämme perheen kanssa paljon aikaa läpi vuoden", Pesola kertoo.